Maalämpöpumpun kokoa ei voi päätellä luotettavasti pelkistä neliöistä. Oikea teho määräytyy talon lämmitystarpeen perusteella, ja siihen vaikuttavat muun muassa rakennuksen sijainti, koko, ikä, eristys, ilmanvaihto, lämmönjakojärjestelmä sekä lämpimän käyttöveden tarve.

Käytännössä sopiva maalämpöpumppu valitaan kohdekohtaisella mitoituksella. Aiempi energiankulutus antaa hyödyllisen lähtökohdan, mutta tarvittaessa rakennuksen lämpöhäviöt arvioidaan sen rakenteiden ja ominaisuuksien perusteella. Samalla suunnitellaan lämmönkeruu ja tarkistetaan, miten nykyinen lämmönjako sopii maalämpöön.

Tässä oppaassa käymme läpi, mitä mitoituksessa huomioidaan ja mitä tietoja omakotitalon omistajan kannattaa kerätä ennen kartoitusta.

Miksi maalämpöpumpun oikea mitoitus on tärkeää?

Maalämpöjärjestelmän osien pitää toimia yhtenä kokonaisuutena. Pumpun lisäksi suunnitteluun kuuluvat lämmönkeruupiiri, mahdollinen energiakaivo, lämmin käyttövesi sekä talon lämmönjako. Yhden osan valinta vaikuttaa muiden toimintaan.

Liian pieni pumppu voi tarvita suunniteltua enemmän lisälämmitystä kylmällä säällä. Tämä lisää sähkönkulutusta ja voi heikentää järjestelmän taloudellisuutta. Liian suuri on/off-pumppu puolestaan voi käydä tarpeettoman lyhyissä jaksoissa, jos järjestelmä ei pysty vastaanottamaan sen tuottamaa lämpöä. Invertteripumpussa kompressorin teho mukautuu kuormitukseen, joten sen toimintaa arvioidaan eri tavalla.

Tavoitteena ei siis ole valita mahdollisimman suurta laitetta, vaan taloon ja suunniteltuun mitoitustapaan sopiva kokonaisuus. Oikealla mitoituksella varmistetaan lämmön riittävyys ja järkevä sähkönkulutus myös kylmällä säällä.

Mitkä tekijät vaikuttavat maalämpöpumpun kokoon?

Saman kokoisissa taloissa voidaan tarvita erilainen lämmitysteho. Siksi yksittäinen neliöihin perustuva taulukko tai verkkolaskuri antaa korkeintaan karkean lähtökohdan.

Talon koko ja lämmitettävä tilavuus

Pinta-ala kertoo, kuinka laajaa tilaa lämmitetään, mutta myös huonekorkeus vaikuttaa lämmitettävään tilavuuteen. Mukaan pitää laskea kaikki lämpiminä pidettävät tilat, kuten kellari, autotalli tai erillinen talousrakennus, jos ne kuuluvat samaan järjestelmään.

Rakennuksen ikä, rakenteet ja eristys

Ulkoseinien, katon, alapohjan, ovien ja ikkunoiden lämpöhäviöt vaikuttavat tehontarpeeseen. Vanha talo ei kuitenkaan automaattisesti tarvitse tietyn kokoista pumppua: tehdyt energiaremontit, ikkunoiden uusiminen ja lisäeristys voivat muuttaa tilannetta olennaisesti.

Ilmanvaihto ja ilmatiiviys

Ilmanvaihdossa poistuvan ilman mukana poistuu lämpöä. Lämmöntalteenotto, ilmanvaihdon ilmavirrat ja rakennuksen ilmatiiviys on siksi huomioitava kokonaisarviossa. Rakennuksen lämpöhäviöiden arvioinnissa tarkastellaan rakenteiden lisäksi myös ilmanvaihtoa ja vuotoilmaa.

Sijainti ja talven mitoitusolosuhteet

Lämmitysjärjestelmän pitää selviytyä rakennuksen sijaintipaikan kylmistä olosuhteista. Oulun seudulla talven tehontarve on keskeinen osa laskentaa, mutta paikallista mitoitusta ei pidä korvata yleisellä koko Suomen keskiarvolla.

Lämmin käyttövesi

Asukkaiden määrä ja käyttöveden kulutustottumukset vaikuttavat lämpimän veden tarpeeseen ja varaajan valintaan. Runsas yhtäaikainen käyttö on syytä tuoda esiin kartoituksessa, jotta järjestelmä palvelee arkea myös kulutushuippujen aikana.

Nykyinen lämmönjakojärjestelmä

Vesikiertoinen lattialämmitys toimii alhaisella menoveden lämpötilalla ja sopii siksi hyvin maalämmön yhteyteen. Myös vesikiertoinen patteriverkosto voi sopia maalämmölle, mutta sen kunto, mitoitus ja tarvittava menoveden lämpötila pitää tarkistaa.

Miten ammattilainen arvioi tarvittavan tehon?

Mitoitus voidaan tehdä aiempien vuosien energiankulutuksen tai rakennuksen ominaisuuksiin perustuvan lämpöhäviölaskelman avulla. Usein paras kokonaiskuva syntyy, kun molemmat tiedot ovat käytettävissä.

Työ etenee tavallisesti näin:

  1. Nykyinen energiankulutus selvitetään. Lämmitykseen ja käyttöveteen kulunut energia erotetaan mahdollisuuksien mukaan muusta kulutuksesta.
  2. Rakennuksen ominaisuudet tarkistetaan. Mukaan otetaan pinta-ala, tilavuus, rakenteet, ikkunat, eristys, ilmanvaihto ja tehdyt energiaremontit.
  3. Lämmityksen tehontarve arvioidaan. Lämpöhäviöt lasketaan rakennuksen ja sijainnin perusteella.
  4. Käyttöveden tarve lisätään kokonaisuuteen. Varaajan ja pumpun pitää vastata myös talouden lämpimän veden käyttöön.
  5. Valitaan mitoitustapa ja laite. Pumpun toimintaperiaate, tehoalue ja lisälämmön käyttö sovitetaan kohteeseen.
  6. Lämmönkeruu mitoitetaan. Energiakaivo tai muu keruupiiri suunnitellaan rakennuksen vuotuisen energiantarpeen ja paikan olosuhteiden mukaan.

Osateho vai täysteho?

Maalämpöpumppu voidaan mitoittaa osa- tai täystehoiseksi. Osatehomitoituksessa kompressori kattaa valtaosan vuotuisesta lämmöntarpeesta, ja järjestelmä käyttää lisälämpöä kovimpien kuormitushuippujen aikana. Täystehomitoituksessa tavoitteena on kattaa rakennuksen laskennallinen lämmitystarve pääosin kompressorilla.

Kumpikaan tapa ei yksin ratkaise, mikä laite sopii taloon. Valintaan vaikuttavat muun muassa pumpun säätötapa, lämmönjaon lämpötilataso, käyttöveden tarve ja järjestelmän muu rakenne. Siksi tarjouksia vertaillessa kannattaa pyytää näkyviin mitoituksen lähtötiedot ja perustelut, ei vain laitteen mallia.

Miten energiakaivo tai muu keruupiiri liittyy mitoitukseen?

Maalämpöpumppu ottaa energiaa lämpökaivosta, maahan asennetusta vaakaputkistosta tai vesistöön sijoitetusta keruupiiristä. Lämmönkeruu mitoitetaan tilojen lämmityksen ja käyttöveden vuotuisen energiantarpeen perusteella.

Energiakaivo

Energiakaivon mitoitukseen vaikuttavat rakennuksen energiantarve ja paikalliset kallio- ja pohjavesiolosuhteet. Kaivon aktiivinen syvyys on suunnittelun kannalta olennaisempi tieto kuin porauksen kokonaispituus. Jos yksi kaivo ei riitä, kokonaisuus voidaan toteuttaa useammalla kaivolla.

Alimitoitettu lämpökaivo voi viiletä vuosien mittaan, mikä heikentää järjestelmän toimintaa. Tämän vuoksi kaivon mitoitusta ei pidä ratkaista pelkän pumpun nimellistehon tai naapuritalon toteutuksen perusteella.

Vaakasuora maapiiri

Vaakaputkisto voi sopia tontille, jolla on riittävästi rakentamatonta aluetta. Maaperän kosteus ja laatu vaikuttavat siihen, kuinka hyvin lämpöä voidaan kerätä. Pohjois-Suomen olosuhteet huomioidaan sekä asennussyvyydessä että tarvittavan keruualueen suunnittelussa.

Keruuvaihtoehtoa valittaessa tarkastellaan tontin tilaa, maaperää, porattavuutta, suojaetäisyyksiä ja käytännön toteutusta. Lopullinen ratkaisu syntyy kohdekohtaisesta suunnittelusta.

Mitä tietoja mitoitusta varten tarvitaan?

Kartoitus sujuu paremmin, kun talon perustiedot ja kulutushistoria ovat valmiina. Kaikkia asiakirjoja ei tarvitse olla, mutta puuttuvat tiedot voivat vaikuttaa arvion tarkkuuteen.

Hyödyllisiä lähtötietoja ovat:

Energiankulutus

  • aiempien vuosien sähkönkulutus
  • öljyn, kaukolämmön tai muun polttoaineen kulutus
  • tieto siitä, sisältyykö kulutukseen muuta suurta sähkönkäyttöä

Rakennuksen perustiedot

  • valmistumisvuosi, pinta-ala ja huonekorkeus
  • rakennuspiirustukset ja mahdollinen energiatodistus
  • tehdyt laajennukset, lisäeristykset sekä ikkuna- ja oviremontit
  • lämmitettävät kellari-, varasto-, autotalli- ja piharakennustilat

Lämmönjako ja käyttövesi

  • lattialämmityksen tai patteriverkoston tyyppi ja kunto
  • nykyiset menoveden lämpötilat, jos ne ovat tiedossa
  • asukkaiden määrä ja tavallisesta poikkeava lämpimän veden tarve

Tontti ja keruujärjestelmä

  • käytettävissä oleva tila
  • tiedossa olevat maaperä- ja kallio-olosuhteet
  • muut kaivot, rakenteet ja mahdolliset sijoitusta rajoittavat tekijät

Miten lämmönjakotapa vaikuttaa valintaan?

Maalämpöpumpun hyötysuhde on yleensä parhaimmillaan, kun lämmitysverkostoon riittää suhteellisen matala veden lämpötila. Lämmönjakotapa ei silti yksin määrää pumpun kokoa, vaan se vaikuttaa laitteen valintaan ja odotettuun toimintaan osana kokonaisuutta.

Lämmönjakotapa

Mitä suunnittelussa tarkistetaan

Vesikiertoinen lattialämmitys

Piirien virtaamat, säädöt ja tarvittava menoveden lämpötila

Matalalämpöinen patteriverkosto

Patterien riittävyys ja verkoston tasapaino

Vanha patteriverkosto

Kunto, mitoitus ja lämmöntarve kylmällä säällä

Yhdistetty järjestelmä

Eri piirien lämpötilat, ohjaus ja tasapainotus

Jos vanha patteriverkosto vaatii hyvin kuumaa vettä, voidaan joutua arvioimaan patterien tai verkoston muutoksia. Nordic Ekolämmön LVI-urakoinnin ja saneerauksen palvelut voidaan huomioida silloin, kun lämmitysjärjestelmän vaihto liittyy laajempaan LVI-remonttiin.

Ali- ja ylimitoituksen mahdolliset seuraukset

Mitoitusvirheen vaikutus riippuu pumpun tyypistä ja koko järjestelmän suunnittelusta. Tavallisia riskejä voidaan kuitenkin tarkastella näin:

Jos tehoa on liian vähän

  • lisälämmitystä voidaan tarvita suunniteltua useammin
  • sähkönkulutus voi kasvaa erityisesti kylmillä jaksoilla
  • käyttöveden tai lämmityksen riittävyys voi kärsiä kulutushuipuissa

Jos tehoa on tarpeettoman paljon

  • laiteinvestointi voi olla kohteen tarpeeseen nähden liian suuri
  • on/off-kompressorin käyntijaksot voivat jäädä lyhyiksi
  • järjestelmän muut osat eivät välttämättä vastaa pumpun tuottamaa tehoa

Myös keruupiirin alimitoitus voi heikentää kokonaisuutta, vaikka itse lämpöpumpun teho olisi valittu oikein. Siksi tarjouksessa kannattaa tarkastella pumpun, energiakaivon tai muun keruupiirin ja lämmönjaon mitoitusta yhdessä.

Kannattaako pumpun koko valita takaisinmaksuajan perusteella?

Takaisinmaksuaika ei ratkaise oikeaa laitekokoa. Taloudellisuuteen vaikuttavat nykyinen lämmitystapa, energiankulutus, energian hinta, tontin olosuhteet, tarvittavat LVI-muutokset sekä saatu tarjous. Myös mahdolliset verovähennykset ja tuet ovat ehtoineen muuttuvia, joten niiden ajantasainen tilanne pitää tarkistaa ennen hankintapäätöstä.

Luotettava vertailu perustuu kohteen lähtötietoihin ja tarjousten sisältöön. Vertaa ainakin mitoituksen perusteita, keruujärjestelmän laajuutta, lämpöpumpun toimintatapaa, asennuksen sisältöä sekä sitä, mitä mahdolliset lisätyöt kattavat.

Kohdekohtainen mitoitus Oulun seudulla

Nordic Ekolämpö toimii Pohjois-Suomessa, ja maalämpö on yrityksen erikoisalaa. Yritys toimittaa ja asentaa NIBE-maalämpöpumppuja omakotitaloihin ja muihin kiinteistöihin. Ensisijainen palvelualue on Oulu ja noin sadan kilometrin säde Oulusta. Suurempia, kannattavia projekteja voidaan toteuttaa laajemmalla alueella.

Kun suunnittelet lämmitysjärjestelmän vaihtoa, tutustu Nordic Ekolämmön maalämpöratkaisuihin. Kohteen tietojen perusteella voidaan selvittää, millainen pumppu ja lämmönkeruu sopivat juuri kyseiseen taloon.

Varaa ilmainen kartoitus.