Mitä maalämpö on?

Maalämpö käyttää hyväkseen maahan, kallioon tai vesistöön varastoitunutta aurinkoenergiaa, mikä tekee maalämmöstä ekologisen lämmitystavan. Investointina järjestelmä on pieni verrattuna tuotetun lämmitysenergian edullisuuteen. Säästöjen kannalta maalämpöpumpun kannattavuus on sitä parempi, mitä suurempi talo on kyseessä, mutta energiakustannusten noustessa (esimerkiksi öljyn ja sähkön hinnan nousu sekä lattialämmityksen yleistyminen) maalämpöpumppu nousee kannattavaksi vaihtoehdoksi myös pinta-alaltaan pienemmissä taloissa. Kysy aiheesta lisää!

MAALÄMPÖPUMPUN TOIMINTAPERIAATE

Vaikka maalämpöpumpun keräämä lämpö tulee auringosta, tarvitaan sen talteenottoon kuitenkin sähköä. Lämpöä otetaan joko pintamaahan asennetusta pitkästä vaakaputkistosta, syvästä porakaivosta tai, jos tontin lähellä on vesistöä, lämpöä voidaan ottaa myös vedestä.

LÄMPÖKERROIN

Lämpökerroin kertoo, kuinka paljon maalämpöpumppu tuottaa lämpöä verrattuna sen käyttämään sähköenergiaan. Tyypillinen lämpökertoimen vuositason keskiarvo on noin kolme. Maalämpöpumpun lämpökerroin on sitä parempi, mitä matalampaa lämpötilaa pumpulla tuotetaan. Lattialämmitetyssä talossa saadaan parempi hyötysuhde vaihtelevan lauhdutuksen pumpulla.

MAALÄMMÖN HYÖDYT

Maalämpöpumppu on vaivaton eikä se vaadi juuri minkäänlaista huoltoa. Sen avulla tuotettu lämpö on pääosin uusiutuvaa energiaa ja tuotetun lämpöenergian hinta on alhaisempi kuin esimerkiksi sähkön tai öljyn hinta. Keskivertoa suuremmissa pientaloissa maalämpöpumppu on kannattavin vaihtoehto ja porakaivoa voidaan käyttää myös asunnon viilennykseen. Maalämpöpumppu voidaan asentaa myös vanhaan taloon, varsinkin jos talossa on vesikiertoinen lämmönjakojärjestelmä.

ENERGIANTARVE JA MITOITUS

Lämpöpumpun (kompressorin) kokoa mitoitettaessa on lähtökohtana talon energiantarve kylmimpinä päivinä. Silloin kompressorin on katettava noin 70-80% talon lämmitystehontarpeesta. Tämä tarkoittaa, että energian tarpeesta katetaan kuitenkin noin 95-97%. Tämä perustuu siihen, että todella kylmiä päiviä on vain harvoin. Näin ollen sähkövastuksella tuotetaan 3-5% vuotuisesta energian tarpeesta.

OIKEAN MITOITUKSEN TÄRKEYS

Lämmönkeruuputkistossa kierrätetään jäätymätöntä nestettä, joka lämpenee muutaman asteen verran aina kun se on kiertänyt putkiston läpi. Oikea mitoitus on tärkeää, koska liian pienellä lämmönkeruuverkostolla ei pystytä tuottamaan riitävää määrää lämpöä. Keruupiirin mitoitus vaikuttaa järjestelmän toimintaan vähintäänkin yhtä paljon kuin itse lämpöpumppu ja sen teho. Sen mitoitukseen taas vaikuttavat talon vaatima lämmitysteho ja maaperän ominaisuudet. Pyydä arvio kotisi mitoituksesta!

OSA- TAI TÄYSTEHOMITOITUS

Maalämpöpumppu, joka on mitoitettu osateholle (60-80%) tuottaa noin 95% vuosittaisesta lämpöenergiasta, loput tuotetaan yleisimmin varaajan sähkövastuksella. Osatehomitoituksella vältetään kompressorin liian usein tapahtuva käynnistyminen ja saadaan mukavan tasainen sisälämpötila. Täysteholle mitoitettu maalämpöpumppu taas kattaa kaiken energiantarpeen ilman lisävastuksia.

LÄMPÖENERGIAA PORAKAIVOSTA

Yleisin lämmönlähde nykyisin on porakaivo. Se sopii erityisen hyvin saneerauskohteisiin ja pienille tonteille. Kallioon poraaminen on maahan poraamiseen verrattuna halvempaa ja helpompaa, koska maahan porattaessa porausreikään täytyy työntää suojaputki, joka pitää reiän auki ja estää pintaveden pääsyn pohjaveteen. Porakaivon syvyyteen vaikuttavat mm. porakaivon vedentuotto ja rakennuksen lämmöntarve. Porakaivon maksimisyvyys on 200-250 metriä ja sen lämpötila vaihtelee vuoden aikana ainoastaan 2-3 astetta. Porakaivoa voidaan käyttää kesäisin myös asunnon viilennykseen.

LÄMPÖENERGIAA PINTAMAASTA

Vaakaputkisto on mahdollinen vaihtoehto, jos tontti on pinta-alaltaan riittävän suuri. Myös sen hankintakustannukset ovat hieman edullisempia kuin porakaivon. Lämmön tuotannon kannalta kannattavampaa on asentaa putkisto kosteaan savimaahan kuin hiekkamaahan. Kivinen maaperä ei myöskään sovellu vaakaputkistolle hyvin, koska roudan liikuttamat kivet voivat vaurioittaa putkistoa.

Rakennuskuutioita kohden tarvitaan 1-2 metriä putkea ja tonttimaata noin 1,5 metriä yhtä putkimetriä kohden. Pintamaan lämpötila vaihtelee vuoden aikana noin kymmenen astetta.

LÄMPÖENERGIAA VEDESTÄ

Veden kyky sitoa lämpöä on hyvä, joten lämpöenergiaa voidaan ottaa vesistöistä yhtä paljon kuin hyvästä porakaivosta. Putkistolle sopiva ranta on jo lähellä rantaviivaa vähintään kaksi metriä syvä. Putket upotetaan pohjaan tai painojen avulla pohjamutaan. Putket vaurioituvat, jos ne jäätyvät kiinni jääpeitteeseen. Putki on lämpöeristettävä rantaviivasta rakennukseen saakka, koska muuten osa kerätystä lämmöstä menee hukkaan, varsinkin silloin, jos meno- ja paluuputket ovat samassa kaivannossa.

MAALÄMPÖPUMPPUJA VOIDAAN KÄYTTÄÄ VIILENNYKSEEN

Maalämpöpumppuja voidaan käyttää asunnon viilennykseen varsinkin silloin, kun lämmönkeruuverkostona toimii porakaivo. Erillistä sähköä kuluttavaa jäähdytyskonetta ei siis tarvita, sähköä kuluu ainoastaan kiertovesipumppujen tai mahdollisten puhaltimien toimintaan. Viilennyskäytössä huonetilojen lämpötilaa voidaan laskea maksimissaan parilla asteella, mutta erillisellä vesikiertoisella jäähdytinpiirillä lämpötilaa voidaan laskea jopa 6-8 asteen verran.

Viilennystapoja on kaksi: yleisin tapa on johtaa keruupiirin neste ilmanvaihtoon kytkettyyn jäähdytyspatteriin, joka viilentää tuloilmaa. Toinen tapa on viilentää erillisessä lämmönvaihtimessa lämmityspiirin vettä, joka menee lattialämmitysverkostoon. Huonetiloja saadaan viilennettyä myös niin, että jäähdytystä vaativiin tiloihin rakennetaan erillinen vesikiertoinen jäädytyspiiri joko puhallin- tai passiivikonvektorilla.

MAALÄMPÖPUMPULLA TEHDÄÄN MYÖS LÄMMIN KÄYTTÖVESI

Jos maalämpöpumpussa taas on vaihtuva lauhdutus, niin lauhdutuspiirissä kiertävää vettä lämmitetään eri lämpötiloihin riippuen siitä, halutaanko lämmittää lämmitysveden vai käyttöveden verkostoa. Tällaisissa järjestelmissä on yleensä joko lämmityskierukka tai kaksoisvaippavaraaja, joka lämpöpumpusta saatavan lämmön avulla lämmittää käyttövesivaraajaa. Jos sekä lämmitys- että käyttövesivaraajan lämpötila on riittävän korkea, lämpöpumppu pysähtyy. Tällaisella järjestelmällä varustetun maalämpöpumpun etu on se, että lauhduttimen lämpötila voi olla huonetiloja lämmittäessä hyvinkin alhainen, ja pumppu toimii hyvällä lämpökertoimella.

MINNE MAALÄMPÖPUMPPU KANNATTAA ASENTAA?

Maalämpöpumppu vie vähän tilaa ja se asennetaan lämpimään, lattiakaivolla varustettuun tilaan, esimerkiksi kodinhoitohuoneeseen. Suositeltavampi paikka sille on kuitenkin tekninen tila, joka on välttämätön varsinkin silloin, jos pumppuun liitetään erillinen varaaja. Tekninen tila on parempi vaihtoehto myös mahdollisien huoltojen ja korjauksien kannalta. Vaikka lämpöpumpun kompressori on äänieristetty, ei sitä kannata asentaa makuuhuoneiden lähelle.

VOIKO MAALÄMPÖPUMPUN ASENTAA VANHAN LÄMMITYSJÄRJESTELMÄN TILALLE?

Jo olemassa olevaan taloon sopivin lämmönkeruutapa on porakaivo, koska se ei vaadi laajan pinta-alan auki kaivamista eikä suurta tonttia. Jos talossa on vesikiertoinen lattialämmitys, maalämpöpumpun asennus onnistuu ongelmitta. Jos taas remontoitavassa talossa on toimiva ja hyväkuntoinen patteriverkosto, voidaan sitä käyttää lämmönjakotapana myös maalämpöpumpun kanssa. Osa pattereista voidaan vaihtaa isommiksi tai niitä voidaan lisätä jos tarve niin vaatii. Olemassa olevaa patteriverkostoa voidaan myös täydentää puhallinverktoreilla. Maalämpöpumppu on mahdollista asentaa myös sellaiseen taloon, jossa ei ole olemassa olevaa vesikiertoista lämmönjakojärjestelmää, tällöin kustannukset ovat kuitenkin korkeammat kuin muissa tapauksissa.

Soita ja kysy!

Jos kiinnostuit maalämmöstä, ota rohkeasti yhteyttä ja kysy lisää! Näin varmistat parhaan ratkaisun juuri sinun tarpeisiisi!

Lähetä viesti

Jos haluat soittamisen sijaan lähestyä meitä viestillä, klikkaa tästä.